Joulutunnelmia

Kotona ollaan taas. Luulin että kahden viikon jälkeen olisi ollut helppoa tulla takas kotia, mutta ei. Haikein mielin palattiin koko poppoo. Ihanaa oli toki nähdä mieheni vamhemmat, mutta jäi suuri kaipuu lapsuuden maisemiin. Kotona on outoa kun ei tarvitse heti aamusta ryhtyä hellan lämmitys puuhiin tai kantaa vettä sisälle. Meillä ei ole mökillä juoksevaa vettä, mutta sähkö kyllä on. Isossa mökissä käytetään ainoastaan puulämmitystä ja sähköhellaa tulee käytettyä harvoin. Siksi puuhella on jo heti aamusta päällä, kun sillä tehdään ruuat ja saadaan samalla lämpöä. Vedet haetaan kaivosta ja sauna lämpiää lähes joka ilta. Lapset saivat leikkiä pihalla vapaasti kun ei ole autotietä ihan lähellä. Kaupunkiin on matkaa n. 14km. Siellä metsänlaidalla on turvallista ja hiljaista. Ihanaa kun oli perhe lähellä. 

Joka aamu kun heräsi oli joku jo touhuamassa tuvassa. Kyllähän meidän pojista ääntä löytyy mutta silti tuntuu että kotona on hiljaista. Kotiin tultiin keskiviikkona ja nyt kahden päivän jälkeen tuntuu jo siltä että kotona on ihan kiva olla taas. Mutta huomaan laittavani kotiin yhä enemmän maalaistunnelmaa :) Mikäköhän siinä on että kaupunki elämä alkaa tuntua päivä päivältä yhä vieraammalta. Onneksi meillä on mieheni kanssa samanlaiset haaveet. Toivottavasti meilläkin on jonain päivänä oma talo jossain rauhallisessa paikassa :) Sitä ennen voidaan haaveilla ja nauttia tästä arjesta. Mitäköhän se uusi vuosi tuo tullessaan? Ainakin pikkusia projekteja ja esikoisen 3 vuotis synttärit näin ens alkuun :)

Tässä vielä kuvia meidän joulunvietosta maalaismaisemissa.

Ihanaa uutta vuotta kaikille ja kiitos kaikille lukijoille <3

-Jenna